Kurinpitoa vai hätävarjelua?
HUOM! Tämä blogiteksti sisältää omaa tulkintaani. Viime kädessä konfliktit ratkaistaan tuomioistuimessa.
Keski-Uusimaa uutisoi 28.8.2019 opettajan irtisanomisesta. Irtisanomisen taustalla oli työnantajan mukaan liiallinen voimankäyttö niin sanotuissa kiinnipitotilanteissa. Helsingin hallinto-oikeus totesi, että opettaja on rikkonut virkavelvollisuuttaan näissä tilanteissa, mutta irtisanominen ilman varoitusta ei ollut työnantajan puolelta oikeutettu ratkaisu.
Tapaus on herättänyt sosiaalisen median opettajaryhmissä keskustelua siitä, mitä fyysinen rajoittaminen on, ja kuka saa koulussa pitää oppilasta kiinni. Huomasin keskusteluissa, että moni yhdistää fyysisen rajoittamisen kurinpitoon. On tärkeää ymmärtää, että nämä eivät ole sama asia. Kurinpitoon voi liittyä fyysistä rajoittamista, mutta fyysinen rajoittaminen ei liity aina kurinpitoon.
Kurinpito (koulussa)
Perusopetuslaki määrää selkeästi kurinpidosta. Esitän seuraavaksi perusopetuslaista muutaman lainauksen, jotka liittyvät (tai voivat liittyä) fyysiseen rajoittamiseen.
Opetusta häiritsevä oppilas voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun järjestämästä tilaisuudesta.
Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi.
(Perusopetuslaki 2003/477 § 36.)
Voimakeinojen käyttäminen:
Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta oppilas, joka ei noudata 36 §:n 2 momentissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä.
Jos poistettava oppilas koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia oppilaan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina oppilaan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.
(Perusopetuslaki 2003/477 § 36 b.)
Niin ikään opettajalla ja rehtorilla on oikeus ottaa pois oppilaalta kielletty tai häiritsevä esine tai aine. Jos oppilas vastustaa, on oikeus käyttää voimakeinoja. (Perusopetuslaki 2013/1267 § 36 d .)
Kiteytettynä voidaan todeta, että opettajalla ja rehtorilla on oikeus käyttää voimakeinoja tietyissä kurinpitotilanteissa. Kurinpitoon liittyvä voimakeinojen käyttö koskee vain opettajaa ja rehtoria.
Kurinpitotilanteita joissa voimakeinojen käyttö on tarvittaessa sallittua opettajalla ja rehtorilla:
1. Luokasta tai koulun alueelta poistaminen
2. Kielletyn tai häiritsevän esineen poistaminen oppilaalta
Hätävarjelu
Blogin alkuun linkitetyssä uutisessa mainitaan kunnan sisäinen määräys, jossa avustavaa henkilökuntaa on kielletty fyysisesti rajoittamasta riehuvaa oppilasta. Mielestäni rajoitus on kyseenalainen, koska lain mukaan jokaisella henkilöllä on oikeus puolustautua hyökkäykseltä sekä oikeus puuttua vaaratilanteisiin. Toisin sanoen jos oppilas pahoinpitelee toista oppilasta, kuka tahansa sivullinen voi siihen puuttua. Tällöin ei puhuta koulun kurinpitotoimista, vaan kyseessä on hätävarjelu, joka on rikoslain mukainen vastuuvapausperuste.
Rikoslain vastuuvapausperuste vapauttaa henkilön rikosoikeudellisesta vastuusta (HE 44/2002 vp, 9). Hätävarjelu on vastuuvapausperusteisiin kuuluva oikeuttamisperuste, joka oikeuttaa lainvastaisen teon. (HE 44/2002 vp, 16.)
Hätävarjelu
Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.
(Rikoslaki 2003/515 § 4)
Hätävarjeluun oikeuttava hyökkäys kohdistuu suojeltavia oikeushyviä vastaan. Näitä ovat esimerkiksi terveys, omaisuus, ruumiillinen koskemattomuus ja kotirauha. Hyökkäyksen tulee olla jo käynnissä tai olla alkamassa, jotta oikeus hätävarjeluun syntyy. Hätävarjelu voi koskea myös toista henkilöä kohdistuvaa hyökkäystä vastaan. Ulkopuolisella henkilöllä on oikeus auttaa oikeuttamisperusteen nojalla toimivaa henkilöä. (Tapani yms. 2019, 390-392.)
Olen edellä käynyt läpi fyysisen rajoittamisen perusopetuslain kurinpitotoimien sekä rikoslain hätävarjelun näkökulmista. Näiden perusteella katson, että kuka tahansa voi koulussa rajoittaa fyysisesti oppilasta, joka käyttäytyy aggressiivisesti, eikä koulun omilla säännöillä voi tätä estää.
LÄHTEET
HE 44/2002 vp. 2002. Hallituksen esitys Eduskunnalle rikosoikeuden yleisiä oppeja koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Viitattu 14.10.2019. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Documents/he_44+2002.pdf
Perusopetuslaki 21.8.1998/628. Finlex. Viitattu 15.9.2019. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Rikoslaki 19.12.1889/39. Finlex. Viitattu 15.9.2019.https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001
Tapani, J., Tolvanen, M. & Hyttinen, T. 2019. Rikosoikeuden yleinen osa: Vastuuoppi. 3., uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.
