Opetushallituksen ohjeissa epäselvyyttä (opiskelun erityiset painoalueet)

Mistä on kyse

Käsittelen tässä blogissani Opetushallituksen opiskelun erityisiä painoalueita koskevassa ohjeessa olevaa käsiteviidakkoa. Teksti pohjautuu lokakuussa 2019 Opetuhallitukseen lähettämääni viestiin, jossa esitin vakavan huolenaiheeni koskien ohjeen tulkinnanvaraisuutta ja oppilaiden oikeusturvaa. En ole saanut viestiini vastausta, vaikka olen joulukuussa ollut asian tiimoilta uudelleen yhteydessä.

Opetushallituksen verkkosivuilla (OPHa 2019) olevan opiskelun erityisiä painoalueita koskeva ohje on hyvin tulkinnanvarainen. Tämä aiheuttaa kirjavia käytäntöjä käytännnön toteutuksessa.

Nykyisen ohjeen voi ymmärtää hyvin eri tavoin, koska ohjeessa vilisee useita eri käsitteitä, joita ei ole määritelty. Lisäksi niitä käytetään ristiriitaisesti suhteessa perusopetuslakiin ja opetussuunnitelman perusteisiin.

Sekavat käsitteet

Perusopetuslaissa käytetään käsitettä keskeinen sisältö, kun puhutaan niistä opiskeltavista sisällöistä, jotka kirjataan opetussuunnitelman perusteisiin (Perusopetuslaki 628/1998 § 14). Tässä yhteydessä keskeinen sisältö tarkoittaa yleiseen oppimäärään kuuluvia sisältöjä, joita opetussuunnitelman perusteiden (POPS 2014, 9) mukaan täydennetään ja painotetaan paikallisesta näkökulmasta (paikallisessa opetussuunnitelmassa).

Opetushallituksen ohjeessa (OPH 2019) kerrotaan, että painoalueissa opiskellaaan ”etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt”. Myöhemmin samassa ohjeessa kerrotaan, että ”opiskelun erityiset painoalueet muodostetaan opetussuunnitelmassa määritellyistä, oman vuosiluokan keskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä”. Seuraavaksi viitataan opetussuunnitelman perusteisiin ohjeistamalla seuraavasti: ”Mikäli oppilas ei tuesta huolimatta kykene saavuttamaan edes ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Nämä ydinsisällöt ovat juuri niitä sisältöjä, joihin oppilas ohjataan keskittymään silloin, kun tukikeinona käytetään erityisiä painoalueita.” Ohjeessa kehoitetaan käyttämään opetussuunnitelman perusteita painoalueiden laatimisen tukena, koska ”perusteissa on määritelty oppimisen tavoitteiden saavuttamisen kannalta olennaiset sisällöt” (OPHa 2019).

Opetussuunnitelman perusteissa opiskelun erityisiä painoalueita koskeva ohje on lähes sanasta sanaan sama, mutta käsitteet ovat toiset: ”Jos oppilaalle määritellään opiskelun erityiset painoalueet jossakin oppiaineessa, hän voi keskittyä opiskelussa tämän oppiaineen keskeisiin sisältöihin. – – Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle
mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää.” (POPS 2014, 69.)

Kuitenkin opetussuunniteman perusteissa 2014 oppiaineiden yhteydessä puhutaan keskeisistä sisältöalueista, kun kuvataan yleiseen oppimäärään kuuluvat sisältöalueet (POPS 2014).

Käsitettä keskeinen sisältö käytetään opetussuunnitelman perusteissakin kahdessa eri yhteydessä tarkoittamassa kahta eri asiaa. Yhtäällä se on yleisen oppimäärän sisältö ja toisaalla taas opiskelun erityisiin painoalueisiin valittavat sisällöt (POPS 2014). En ihmettele, miksi opettajille on vaikeaa laatia opiskelun erityisiä painoalueita.

Pohdintaa

Opetushallituksen ohjeessa (OPH 2019) on siis käytössä viisi eri käsitettä, joista yhtäkään ei ole määritelty. Nämä ovat:

1. keskeiset sisällöt
2. keskeisimmät sisällöt
3. ydinsisällöt
4. etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt
5. olennaiset sisällöt

Opetussuunnitelman perusteissa käytetään käsitettä keskeinen sisältö kuvaamaan sekä yleisen oppimäärän sisältöjä että opiskelun erityisiin painoalueisiin valittavia sisältöjä.

Seuraava perustuu omiin havaintoihini: Osa opettajista tuntuu ajattelevan, että opetussuunnitelman perusteidessa olevat oppiaineiden sisällöt ovat itsessään oppimäärän painoalueet, jotka valitaan sellaisenaan opiskelun erityisiksi painoalueiksi. Osa opettajista valitsee opetussuunnitelman perusteiden pohjalta muutaman sisällön opiskelun erityisiksi painoalueiksi.

Miksi asia on tärkeä? Opiskelun erityiset painoalueet määrittävät hyväksytyn ja hylätyn arvosanan rajanvedon. Jos oppilas ei pysty suorittamaan oppimäärää hyväksytysti eli saamaan arvosanan 5, hänen oppimääränsä yksilöllistetään. Yksilöllistetyllä oppimäärällä on helpompi saavuttaa hyviä (tähti)arvosanoja kuin yleisen oppimäärän arvosanoja. Toisen asteen hakuprosessissa opiskelupaikat jaetaan keskiarvon perusteella, ja tähtiarvosana on yhteishaussa samanarvoinen kuin yleisen oppimäärän arvosana. On äärimmäisen tärkeää, ettei oppimäärää yksilöllistetä liian kevein perustein, mutta on myös tärkeää, että oppimäärät yksilöllistetään yhteismitallisin perustein.

Toivoisin, että Opetushallitus tarkentaisi ohjeitaan, jotta oppilaan kannalta merkitykselliset ratkaisut eivät jäisi yksittäisen opettajan harkinnan varaan.

Lähteet

OPH 2019. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opiskelun-erityiset-painoalueet-eriyttamisen-menetelmana

Perusopetuslaki 628/1998. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628

POPS 2014. https://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf