Opiskelun erityiset painoalueet ja oppimäärän yksilöllistäminen – Miten nämä eroavat toisistaan?

Oppilas opiskelee koulussa eri aineiden oppimääriä. Oppimäärä voi olla joko yleinen oppimäärä tai yksilöllinen oppimäärä.

Yleinen oppimäärä tarkoittaa sitä, että edetään opetussuunnitelman mukaisesti. Opetuksen ja oppimisen tavoitteet sekä sisällöt tulevat suoraan opetussuunnitelmasta. Oppilaan osaamista arvioidaan valtakunnallisen opsin kriteerien pohjalta eli kuinka hyvin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet.

Yksilöllinen oppimäärä tarkoittaa sitä, että oppilaan oppimäärä poikkeaa yleisestä oppimäärästä. Tällöin oppilaalle laaditaan räätälöity oppimäärä henkilökohtaisine tavoitteineen ja sisältöineen. Nämä kirjataan HOJKS:aan, ja arviointi tapahtuu suhteessa näihin.

Yksilölliseen oppimäärään siirrytään silloin, kun oppilas ei pysty saavuttamaan yleisen oppimäärän tavoitteita edes tukitoimin, vaan hän saisi arvosanan 4 kaikista tukitoimista huolimatta. Opetussuunnitelman perusteissa on linjattu, että ennen yksilölliseen oppimäärään siirtymistä tukitoimi nimeltä opiskelun erityiset painoalueet on ollut käytössä. Aikarajoja ei tähän ole missään virallisesti määrätty.

Opiskelun erityisissä painoalueissa karsitaan yleisen oppimäärän sisällöistä siten, että oppilas keskittyy etenemisen kannalta välttämättömiin sisältöihin. Tavoitteisiin ei puututa. Esimerkiksi yläkoulussa 9. luokalla matematiikassa jätän painoalueittain opiskelevilta oppilailta pois yhtälöparit ja trigonometrian, koska ne eivät ole etenemisen kannalta välttämättömiä. Näin jää enemmän aikaa keskittyä esimerkiksi prosentteihin. Kun toimin näin, oppilaalta jää osittain saavuttamatta tavoite T15, koska ei opiskele yhtälöpareja sekä tavoite T17, koska hän ei laske trigonometrisilla funktioilla. Tällä taas on vaikutus arvosanaan, koska osa tavoitteista jää saavuttamatta.

Sen sijaan yksilöllisessä oppimäärässä oppilaalle räätälöidään yksilöllinen oppimäärä, joka sisältää henkilökohtaiset tavoitteet ja sisällöt, jotka kirjataan HOJKS:aan. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan yksilöllisen oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja sisällöistä, myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä voidaan soveltaa (POPS 2014, 69).

Esimerkiksi 9. luokkalaiselle voisi tavoitteiksi asettaa:

1) X:n päätteleminen yhteen- ja vähennyslaskuyhtälöissä lukualueella 0-10

2) Oppia, että 50% tarkoittaa samaa kuin puolet ja 100% tarkoittaa kaikki

3) Erottaa kolmion ympyrästä ja osaa nimetä kolmion ja ympyrän.

Nämä on johdettu 9. luokan yleisen oppimäärän tavoitteista ja sisällöistä. Jos tämäkään ei onnistu, katsotaan, löytyisikö 8. luokan (tai alempien vuosiluokkien) tavoitteista sopivia tavoitteita ja sisältöjä. Niitä voidaan käyttää sellaisenaan tai soveltaa ottamalla osan tavoitteita tai johtamalla niistä jotain oppilaalle sopivaa. Kuitenkin aina pitäisi pysytellä mahdollisimman lähellä sitä oman vuosiluokan yleistä oppimäärää (mikä ei tietenkään aina onnistu).

Arviointi yksilöllisessä oppimäärässä perustuu siihen, miten hyvin oppilas on saavuttanut nämä yksilölliset tavoitteensa. Jos oppilas on saavuttanut tavoitteet hyvin, hän saa tähtiarvosanan 8. Jos tavoitteita ei ole ihan saavutettu, tähtiarvosana on alempi kuin 8. Jos oppilas on ylittänyt tavoitteensa, tähtiarvosana on korkeampi kuin 8.

Tärkeää on myös huomioida se, että tavoite on eri asia kuin sisältö. Sisältöjen hallintaa ei arvoida ellei niitä ole mainittuna tavoitteissa. Tämän kanssa pitää olla tosi tarkkana. Esimerkiksi yläkoulun historian oppimäärässä ei ole yhtä ainutta sisältötavoittetta. Matematiikassa osa tavoitteista on sisältötavoitteita ja osa ei. Arviointi kohdistuu vain ja ainoastaan siihen, mitä on asetettu tavoitteeksi. Arvioinnin tukena käytetään kriteerejä, jotka kuvaavat osaamisen tasoa tavoitetta kohden (kriteeri ei myöskään ole tavoite). Yläkoulussa kaikilla vuosiluokilla hyödynnetään päättöarvioinnin kriteerejä, jotka on tehty arvosanoille 5, 7, 8, 9. Alakoulussa hyödynnetään 6. luokan hyvän osaamisen kriteerejä, jotka määrittävät tason arvosanan 8 mukaiselle osaamiselle.

Oppimateriaali valitaan sen mukaan, mitä tavoitteita ja sisältöjä on. Lähtökohtaisesti oppilas ei voi käyttää oman vuosiluokan oppimateriaaleja, koska silloin voidaan olettaa, että hän suoriutuu yleisestä oppimäärästä hyväksytysti.

Lähteet

POPS. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. [Helsinki]: Opetushallitus. https://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf Viitattu 22.8.2022